0012. Työleskeksi Italiaan!

Vielä kaksi kuukautta ja viikko seuraavaan (ulkomaan) reissuun!! Tuntuu pitkältä ajalta, mutta näin kesäaikaan sekin menee varmasti ihan hujauksessa. Siksi olisikin korkea aika saada matkasuunnitelmat valmiiksi.

Lähdemme siis syyskuussa reiluksi kahdeksi viikoksi Pohjois-Italiaan, Triesteen. Mieheni menee ns. työkokeiluun oman yrityksensä italialaiseen toimipisteeseen, ja mä lähden ikäänkuin muusaksi mukaan :) No joo, ehkä insinöörit ei juuri muusia tarvitse, mutta johan nyt toki mulle loma kelpaa!

Trieste on kaunis satamakaupunki Pohjois-Italiassa, lähellä Slovenian ja Kroatian rajoja. Siellä majailee noin 210 000 asukasta, joten menee kokoluokkaan Suomen Tampesteri. En malta odottaa, että pääsen koluamaan noita vanhoja, pieniä kujia ja ihailemaan maisemia merelle!!

Trieste, kuva YachtBooker

Il Teatro Romano Triestessä, kuva Google

Mikä tekee tästä reissusta nyt sitten erityisen kiinnostavan? Ainakin nyt se, että saamme samalla matkalla käydä kolmessa eri maassa. Lennämme nimittäin Slovenian pääkaupunkiin, Ljubljanaan. Sieltä autoilemme Triesteen, jossa majailemme sen pari viikkoa. Viikonloppureissu olisi tarkoitus tehdä ainakin Venetsiaan. ja myös Ljubljanaan olisi kiva ehtiä tutustua paremmin.

Venetsia, kuva we<3it

Vipan viikon perjantaina häivymme Triestestä Kroatian puolelle pariksi yöksi. Ihan mieletöntä, että meillä on nyt mahdollisuus nähdä niin monta eri paikkaa!

Kroatian Istrian kohteita olen nyt yrittänyt tutkia kovasti. Tuntuu hirmu vaikealta päättää, missä paikassa haluaisimme ne huimat 2,5 vuorokautta viettää.

Istrian niemimaa, Kroatia. Kuva: Google

Kirjastosta lainaamieni oppaiden ja netin avulla oon yrittänyt vertailla noita rannikon kohteita. Tällä hetkellä kiinnostavimmilta yöpymiskohteilta vaikuttaisivat Porec ja Rovinj. Myös Pula kiinnostaisi, mutta sinne on liian pitkä matka ottaen huomioon, että sunnuntaina täytyy taas ajaa lentokentälle Ljubljanaan. Porec on kuulemma näistä vaihtoehdoista pahemmin turistien kansoittama. Saattaa siis olla, että valitsemme tuon Rovinjin majapaikaksi, jos vain sopivanhintainen hotelli löytyy.

Tällaista haaveilua tällä kertaa, ei mee kauaa kun saa alkaa repiä aamukammasta piikkejä irti ;)

0011. RANDOM: Koska olen nainen...

...vaatekaapissani ei ole koskaan yhtä ainutta kelvollista vaatetta. Ja vaikka olisikin, aina sitä haluaa jotain uutta.
Jos mulla olisi varaa, nämä ihanuudet löytäisivät tiensä kaappiini alta aikayksikön. Koska kaikki ylimääräinen menee tällä hetkellä seuraavan matkan matkakassaan, taitavat nämä kuitenkin jäädä haaveen tasolle. Ehkä hyvä niin; jo viikon kuluttua laulaisin kuitenkin samaa vanhaa virttä "mulla ei ole mitään päällepantavaa". 

....mekkoja ei voi koskaan olla liikaa.....

Ihana kesämekko, £26.99 // MissGuided


...toki myös farkuille on aina käyttöä... 

Ihanat perusfarkut, 29,95 € // ONLY

iltarientoihin, 49,95 € // Zara

..Tätä perustoppia voisi käyttää niin monessa paikassa...

Toppi, £35 // Topshop

..Näin ihanan kesäisillä sandaaleilla olisi mahtava lähteä vaikka terassille..

1to3 sandaalit, 79 € // Brandos


...ja lopuksi se "märkä uni", josta voin vain haaveilla...

laukku, 350 € // Michael Kors @ Net-a-Porter

0010. Pikaiset pikkuvinkit Floridanmatkaajille.

Tehdään nyt heti alussa yksi asia selväksi. Olen tietoinen siitä, että Florida on paljon muutakin kuin hiekkaranta ja Miami Beach. Monet erähenkisemmät hemmot varmasti saavat tästä Usan "aurinko-osavaltiosta" paljon jännittävämpiä tarinoita aikaiseksi kuin mä.. Alligaattoritappeluita Evergladesillä, Mafian pakoilua Miamin pahamaineisilla alueilla, hurrikaanin pyörteisiin joutumista...

Mutta koska olen nainen, ja viime kesäinen reissu Floridaan oli häämatkamme, emme yrittäneetkään tehdä mitään liian extremeä. Minä voin kertoa siis vain näistä perinteisistä lomanviettotavoista. Tässä alkuun muutamia tippejä Floridanmatkaajille. Myöhemmin kerron sitten mm. shoppailuvinkkejä  ;)

Miami Beach

Liikkuminen
Yleensä jaksan aina hehkuttaa Lontoon metroa ja muita toimivia julkisten kulkuneuvojen järjestelmiä. Florida on kuitenkin poikkeus tässä suhteessa. Kätevimmin pääsee liikkumaan autolla. Toki Miamin seudulla on myös suhteellisen toimiva paikallisbussiverkosto, mutta aikataulut ja ex tempore -reissut eivät välttämättä onnistu, jos matkaat pelkkien julkisten varassa.

USAssa autonvuokraaminen on halvempaa kuin Suomessa. Muistaakseni meillä kahden viikon vuokra maksoi n.300 dollaria. Tähän päälle tulevat sitten tietysti tankkaamisesta aiheutuneet kulut. Ajomukavuutta lisäävät myös Suomea huomattavasti paremmassa kunnossa olevat tiet. Liikennesäännötkin ovat suht samat kuin Suomessa, Floridassa tosin oikealle kääntyminen on lähes aina sallittua punaisen valon palaessakin.
Monilla  teillä on maksiminopeusrajoitusten lisäksi myös minimirajoitukset. Täällä traktoreiden kansoittamilla Etelä-Pohjanmaan raiteilla olen kaivannut minimirajoituksia tännekin useammin kuin kerran!


Ostaminen & vero
Useimmiten Floridassa (ja USAssa ylipäätään) ALV ei sisälly tuotteen hintalapussa merkittyyn hintaan, vaan se lisätään kassalla ostosten loppusummaan.

Tippi
Jos tippiä ei ole merkitty sisältyväksi laskun loppusummaan, on sitä hyvä jättää vähintään 10 % mutta mielummin 20% laskun loppusummasta. USAssa tarjoilijoiden peruspalkka on todella pieni, ja pääosa tuloista koostuu yksinomaan tipeistä.

Sää
Itse olimme reissussa "hurrikaanikaudella" eli heinäkuussa. Suomen kesäaikaan matkustettaessa kannattaakin varustautua sateenvarjolla ja/tai sadetakilla. Kun vettä tulee, sitä todellakin tulee kuin saavista kaatamalla. Toisaalta, kuurot ovat usein lyhyitä ja ainakin meidän matkamme aikana painottuivat ilta- ja yöaikaan. Muuten Suomen kesällä Floridassa on kuumaa ja ilma on hiostava. Suomen talvella sää on puolestaan leuto ja eikä niin tukalan kuuma kuin kesä-elokuussa.

Ruoka & juoma
.. On Amerikassa hieman halvempaa kuin Suomessa. Ketjuravintoloiden lisäksi erilaisia pienempiä ravintoloita on valtavasti. Entäs ne annoskoot? Kyllä, Amerikanmalliin "the Bigger the Better".

Pizzaa! Lincoln Road, Miami Beach

0009. Juhannus kuvina.

Suomen kesä osaa olla välillä uskomattoman kaunis. Nyt kun katsoo pihalle, on kovin vaikea uskoa näistä hetkistä olevan vasta pari vuorokautta aikaa.

ihana Suomen kesä <3

Iiruujärvi

Hauki on kala.

0008. RANDOM: Hyvää Juhannusta!!

Tämä nainen lähtee huomenna ihan sivupoluille, rauhaisaa mökkijuhannusta viettämään.

Mökkimuotia a la Vagabond

Juhannus 2011

Iiruujärvi

Oikein aurinkoista ja nautinnollista Juhannusta kaikille!!!!

0007. Idän Pariisi kuvina

USAn InStyle -lehden kesäkuun numerossa BCBG Max Azrian suunnittelija Lubov Azria kuvailee Budapestiä sivistyneeksi paikaksi, jota ei ole kuitenkaan vielä pilattu. En voisi olla enempää samaa mieltä!
Idän Pariisinakin tunnettu Budapest on kaunis vanha kaupunki, joka tarjoaa jokaiselle jotakin. Mielestäni BP on kiinnostavampi ja nähtävyyksien kannalta antoisampi paikka kuin esimerkiksi juuri Pariisi.  Myöhemmin lisää juttua kaupungista.

Ketjusilta ja Budan linna

Parlamentti

 Budapest jakaantuu (yllätys, yllätys) Budaan ja Pestiin. Välissä virtaa Tonava. Budan Linnavuorelta näkee kauas Pestinkin puolelle.

Pest Budan puolelta kuvattuna

Kalastajanlinnake

Pestin puolelta löytyy muun muassa Budapestin Eläintarha ja Városligetin City parkin alueelta kauniita rakannuksia ja puistoja. Pääsisäänkäynti puistoon on Sankarien Aukiolta (Heroes Square, unkariksi Hősök Tere).

Museum of Fine Arts

Tallitoveri Budapestin eläintarhassa

Yksi mielenkiintoinen kohde esimerkiksi sadepäivänä on Terror Haza eli Kauhujen Talo. Sinne unkarilaiset ovat koonneet omaa (synkkää) historiaansa sota-ajoilta.Valitettavasti kuvaaminen on kielletty ensimmäistä kerrosta lukuunottamatta.

0006. RANDOM: Naamakirjassa vai naama kirjassa?

Tämä(kään) teksti ei liity mitenkään matkailuun (miten yllättävää). Tää oli niin arvattavissa, miten tässä käydään!
No, anyways, jospa puhuttaisiin hieman muista ajanviettotavoista.

Nykyään on olemassa varmaan tsiljoona erilaista yhteisöpalvelua.  Monilla on profiili joko Facebookissa, Twitterissä, Google+:ssa tai jossakin muussa palvelussa. Innokkaimilla monessakin eri sivustossa.
Mikäs siinä, verkostoituminen tuntuu olevan päivän sana. Monien asioiden hoitaminen (juhlakutsut, illanviettosuunnittelut, linkkien ja kuvien jakaminen yms.) on pirun kätevää tällaisten palveluiden kautta.

Miksi aloin puhua Facebookista ja muista yhteisöpalveluista tässä yhteydessä?  Mua on nääs alkanut lähiaikoina ärsyttää muuan asia. Facebookista esimerkiksi on monille tullut (ainut) harrastus, ajanviettotapa ja riippuvuus. Joka ikinen asia pitää paljastaa Facebookissa, joka tilanteesta täytyy olla (täysin feikisti poseerattu) kuva ja kaikkia naamatuttuja tulee pyytää kaveriksi. Onhan se nyt siistii ja mageeta, kun profiili kertoo henkilöllä olevan 983 ystävää!!
Voi sitä myötähäpeän tunnetta, kun avatessa naamakirjan saa lukea "ystävän" parisuhdeongelmista. Tai sitä ärsytystä, kun joku lisää itsestä ihan hirveän kuvan ja pääsee itse näkemään sen vasta monen päivän päästä (kun ei muista olla on line all the time). Tai kun saa kaveripyynnön henkilöltä eikä kuolemakseenkaan saa päähän, pitäisikö tyyppi tuntea ja mistä yhteydestä.

Vielä yksi esimerkki: Kävin viime viikonloppuna Provinssirockissa ekaa kertaa kymmeneen vuoteen. Nightwishin keikalla edessämme oli kuuden alle parikymppisen (?) nuoren jengi. Koko tunnin kestäneen keikan ajan he vain ottivat toisistaan kuvia, yhä uudestaan ja yhä "mielenkiintoisemmin" (huomaa ironia) poseeraten. Vaikea arvata, ladattiinko kuvat samantien kaikkien nähtäville. "Siis meillä on niin kivaaaaaaaaaaa ja ihkuuuuuu!!!" Missä välissä he ehtivät pitää hauskaa, kun poseeraamiseen meni koko keikka? Edellisellä, v. 2002 festarireissulla ihmisillä oli vielä aikaa kuunnella sitä musiikkia ja nauttia keikasta.Oi niitä aikoja.. (Uskokaa tai älkää, oon syntymävanha, vaikka paperilla reilusti alle 30!)

Tässä kohtaa täytyy selventää, että toki mullakin on profiili Facebookissa, muistaakseni jopa Twitterissä. Naamakirjassa mulla on paljon kuvia, noin 250 "ystävää" ja päivitän tilaani ehkä kerran viikossa. Jos ei palvelu olisi niin kätevä edellä mainitsemieni asioiden vuoksi, poistaisin profiilini varmaan samantien, tai ainakin kävisin siellä paljon harvemmin. Liityin palveluun v. 2007 ja aluksi käytin palvelua paljonkin. Okei, tunnustetaan, ihan liikaa. Alkuinnostuksen kadottua facestakin on tullut mulle lähinnä yksi velvollisuus muiden joukossa.

Naamakirjassa surffailun sijaan vietän osan vähästä vapaa-ajastani mielummin naama kirjassa.

Rakastan lukemista. Luen vaikka puhelinluetteloa, jos ei muuta ole saatavilla. Lukeminen on rentouttavaa, se kehittää mielikuvitusta ja sanavarastoa, lukemalla voi oppia paljon uutta ja lukiessa voi tehdä samalla montaa muutakin asiaa (syödä, ottaa aurinkoa, venytellä jne.) Kuten tuli mainittua, oon levoton joten mun täytyy useimmiten yhdistää "rentoutuminen" johonkin muuhun aktiviteettiin.Oon lukenut elämäni aikana tuhansia ja taas tuhansia kirjoja. Rakastan myös kirjastoja ja kirjakauppoja. Ajan kanssa on ihana kierrellä ympäri hyllyjä ja tutustua erilaisiin teoksiin kaikessa rauhassa.

Kiinnostaisikohan ketään 250 naamakirjakaveristani tieto, että luen mielummin kirjoja kuin tilapäivityksiä puolituttujen elämästä? Taitaa jäädä tällainen tilapäivitys tekemättä.


 

0005. Tavoitteena 100 maata

Matkojen suhteen mulla on tavoitteena kiertää elämäni aikana vähintään sata maata. Jonkun verran tässä saa ilmeisesti vielä kierrellä, kun nyt on kasassa vasta 16 maata. Useammassakin maassa olen käynyt moneenkin kertaan ja monissa eri kaupungeissa, ja siksi tuo lista karttuukin tuskallisen hitaasti.
En voi siis väittää olevani mikään matkailun expertti vielä. Innokas ja utelias kuitenkin, niilläkin pääsee jo pitkälle (tämän päivän reissukohteena niinkin hekumallinen kohde kuin Nurmon kirjasto :D).

Haaveilen reissaavani lähivuosina...
- Kroatiaan. Tämä haave toteutuukin jo ensi syksynä!
- Suomen Lappiin. Tunnustan: en ole koskaan siellä käynyt. Liian kallis, liian kylmä, liikaa hyttysiä. Joku vaellustyyppinen reissu syysaikaan olisi kuitenkin ihana tehdä. Ei ainakaan pitäisi kärsiä kahdesta jälkimmäisestä syystä, miksi vielä ei ole tullut mentyä.
- Singaporeen. Muutama tuttu on kehunut paikkaa niin paljon, että ehkä se on sitten vain nähtävä.
- Tietenkin myös Lontooseen. Ei vaatine perusteluja.
- Itävaltaan. Olisko mitään siistimpää talviaikaan, kuin mäkiviikon seuraaminen paikanpäällä?
- USAan. Jos on nähnyt Floridan, ei voi sanoa täysin vakuuttavasti pitävänsä USAsta, koska Miamin seutu saa niin paljon vaikutteita myös Kuubasta ja Etelä-Amerikasta. Suurkaupungeista NYC ja Boston kiinnostavat eniten.
- Kanarialle. Aukko sivistyksessä. En ole koskaan käynyt siellä, missä suomalaiset talviaikaan parveilevat.
- Tukholmaan. Ruotsalaiset nyt vaan ovat monessa asiassa himpun Suomea edellä. Tukholmassa esimerkiksi on monia sellaisten vaateketjujen liikkeitä, jotka eivät tunnu milloinkaan rantautuvan meille asti.
- Jos koen olevani rantaloman tarpeessa lähivuosina, haluaisin suunnata Dubaihin. Paikka kuulostaa niin uskomattoman pröystäilevältä ja keinotekoiselta, että täytyyhän se nähdä.

Seuraavaa matkaa ajatellen kävin tänään kirjastossa hakemassa tällaisia opuksia.

Lisää juttua tulevasta syyskuun Italian-Slovenian-Kroatian matkasta myöhemmin. Nyt menen terassille nauttimaan Suomen kauniista kesäillasta näiden kirjojen parissa :)

PS. Mikä on sun suosikkimatkakohde, ja minne haluaisit seuraavaksi matkustaa?

0004. RANDOM:Hyvän tuurin tossut

Keskisen Kyläkauppa oli tämän viikonlopun retkikohde. Kotiseutumatkailua parhaimmillaan, right?!

Jos asuisin jossain kauempana, en varmaan kävisi koskaan ko. paikassa. Mielestäni joitakin tarjouksia lukuunottamatta monet tuotteet ovat halvempia esim. Prismassa tai Anttilassa. Tiedän mä toki ihmisiä, jotka saavat siellä kulumaan kokonaisen päivän. Meillä kun meni taas 1h 20 min. Uskokaa huviksenne, että rahaa ehtii kuluttaa siinäkin ajassa ihan kohtalaisia summia.

Syy Keskisenreissuihin on lähestulkoon aina Nahkapaikka ja sen ihanat kenkävalikoimat. Mikä parasta, kaikki kengät ovat järjestään halvempia kuin muualla. 

Kerrottakoon, että mä en ole tennari-tyyppiä. Tennarityypitkin voisi jakaa muutamaankin eri kategoriaan, ja siitä saisi herkullista jutunjuurta sivukaupalla. Mutta ei nyt mennä siihen.
Nyt kävi niin hullusti, että perus kesäsandaalien lisäksi mukaan tarttui tällaiset:

Kuva: Brandos

Voi kuinka söpöt ja niiin hyvät jalkaan! Nää lähtee ihan varmasti Italiaan kanssani syksyllä, jos en ole siihen mennessä kävellyt näitä puhki. Jos jotakin olen tässä muutaman vuoden aikana niin sen, että matkalle kannattaa aina ottaa matalatkin kengät, ihan sama miten vannoutunut korkokenkäfriikki olisit. Retkestä saa paljon enemmän irti, kun jalat jaksaa koluta uusia paikkoja eikä tarvi rakkojen ja kovettumien kanssa taistella.

Näiden tossujen hinta oli Nahkapaikassa vain 39 € kun esimerkiksi Brandos näyttää myyvän samaa paria 55 euron hintaan. Katteet kohdillaan!!

0003. Nälkäisen Lontoo

Lontoo on mun lempikaupunki maailmassa, siitä ei pääse mihinkään. Monta kertaa oon puolitosissani suunnitellut muuttoakin sinne, mutta vielä vaan täällä Suomessa sitkutellaan.

kuva: we<3it

Monet on kysyneet multa, miksi Lontoo? Eihän siellä voi viihtyä, kun se on niin iso ja kallis paikka, siellä ei ole hiekkarantaa ja sitä paitsi Briteissähän sataa aina.

Mä rakastan Lontoossa nimenomaan sitä suurkaupungin kaaosta!! Siellä on vaan niin paljon tekemistä ja nähtävää, ettei aika tule koskaan pitkäksi. (Tässä kohtaa on syytä selventää, että oon luonteeltani "aika" levoton enkä viihdy kauaa aloillani.) En mä sitä osaa kummemmin selittää, mutta jotenkin siellä on semmoinen tunnelma ja syke, mikä vetää mukanaan.

Lontoossa on aivan tolkuton määrä ravintoloita ja muita ruokapaikkoja, halvoista kalliimpiin. Me olemme kuitenkin sellaisia "pesänrakentajaluonteita", että löydettyämme hyvän ravintolan, käymme siellä mieluusti usein. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin epäonnistunut ravintolavalinta sudennälkäisenä!

Meidän kantapaikkamme löytyy South Kensingtonista, Glendower Place -nimiseltä sivukadulta ja on nimeltään Moti Mahal. Ravintola on pieni, ja sieltä saa mielettömän hyvää intialaista ruokaa kohtuuhintaan (Lontoon hintataso huomioiden). All In London -sivuston mukaan ravintola on perustettu vuonna 1957, ja on siten luultavasti Iso-Britannian vanhin intialainen ravintola.

kuva: AllInLondon

Viimekertaisella Lontoonmatkallamme mieheni oli järjestänyt minulle ihanan yllätyksen: Hän oli varannut meille pöydän Gordon Ramsayn ravintolaan! Olin aluksi kauhusta kankeana: mun vaatteet on niin high street eikä yhtään designer, kuinka pystyn syömään nolaamatta itseäni pöytätapojen puutteella?

Gordon Ramsay at Claridge's, 45 Brook Street, London

No, huoleni osoittautui turhaksi. Vaikka ravintola onkin kalliinpuoleinen, siellä oli ihan tavallisen näköistä porukkaa ja ihmiset juttelivat, joivat ja söivät kuten missä tahansa ravintolassa. Ruoka oli todella hyvää, samoin palvelu. Kerroin tarjoilijalle keliakiastani, eikä mennyt kauaa, kun toivat pöytäämme vastaleivottua gluteenitonta leipää!
Laskun loppusumma oli tähtitieteellisen suuri verrattuna niihin ravintoloihin, jossa tavallisesti käymme. Meille kun kelpaa ihan katuruokakin. Kokemuksena paikka oli kuitenkin näkemisen arvoinen. Harmi vaan, kun itse Gordon jäi näkemättä ;)

0002. Mitä seuraavaksi?

Jatkossa tulen kirjoittamaan muun muassa..

 ..tulevista matkoistani..

..viimeisimmästä reissusta..

..sekä lempikohteistani Lontoosta...

.. ja Floridasta.

 

kuvat: Google Maps

0001. Alkukangertelua

Tyhjän paperin kammo. A4-fobia. Mistä aloittaisin?
Jotenkin hirveän vaikea keksiä innosta pursuilevia alkusanoja, jotka saisivat lukijan jatkamaan lukemista ensimmäistä virkettä pidemmälle.

Oon aina tykännyt kirjoittaa, mutta lähivuosina se on jäänyt aina vaan vähemmälle. Vielä opiskeluaikoina raapustelin kalenterinsivuille kyseistä päivää hyvin kuvailevien biisien sanoja, muistoja fiiliksistä, hauskoista tapahtumista,  mistä vaan. Miltäpä näyttää kiireisen ihmisen kalenteri nykyään? Palaveri tuolla, tapaaminen siellä, muista ostaa uusi vessaharja, maksa laskut, yritä rentoutua.

Bloginpitäminenhän on nykyään jo niin tavallista, ettei se varmaan ole enää edes trendikästä. Siitä syystä onkin varmaan ihan luonnollista, että itse päätän alkaa pitää sellaista vasta nyt. En tiedä, tuleeko tästä yhtään mitään. Yhdistelmä kuihtuva mielikuvitus ja kehnot tekniset taidot (mikä ihmeen RSS, HTML, syöte, WHAAAAT???) saattavat tehdä tästä blogista ehdokkaan mahdolliselle "TOP17 Suomen tylsimmät blogit" -listalle.

Alan siis kirjoitella tätä blogia pitkästi vain omaksi ilokseni ja säilyttääkseni edes jonkinasteisen kyvyn asetella suomenkielen monimutkaisia sanoja peräkkäin järkevään järjestykseen. Tännehän voin kaataa päästäni kaikki ne ajatukset, jotka eivät enää kalenteriini mahdu "oikeiden asioiden" täyttäessä sivut.

Mistä asioista tässä blogissa sitten kirjoitellaan?
Tarkoituksena olisi tehdä tästä matkusteluun painottuva blogi. Jotenkin voisin itseni tuntien kuitenkin päätellä, että muutaman kuukauden päästä teksteistä muutama hassu koskee matkailua ja loput tekstit ovat sitten jotain sivupoluilla harhailua. Toinen mahdollinen skenaario menee näin: Kirjoitan muutaman tekstin aluksi, jonka jälkeen unohdan koko halvatun blogin.

Matkusteluaiheisia tekstejä voi tulla ajoittain vähemmän myös siitä yksinkertaisesta syystä, etten voi aina olla matkalla. Sehän olisi mun unelma, mutta lompakko ja työkuviot eivät mahdollista tätä. Toistaiseksi olenkin saanut pärjätä sillä, että aina on sentään joku matka varattuna ja suunnitteilla.

Jos en kirjoittele matkoista, blogini saattaa siis täyttyä jonninjoutavalla höpinällä elämästä yleensä. Aika näyttää :)